Vaaliasiaa uusimaalaisille

5.11.2006

Ei-helsinkiläiset ovat ajoittain kyselleet, löytyykö heidän vaalipiiristään fiksuja ehdokkaita, jotka olisivat kanssani samoilla linjoilla monikulttuurisuus- ja maahanmuuttokysymyksissä. Yritän mainostaa hyvinä pitämiäni tyyppejä sitä mukaa kuin sellaisiin törmään.

Uudenmaan kohdalla suosittelu ei tuota vaikeuksia. Olen lähinnä odotellut, että Teemu Lahtinen saisi vaalisivunsa auki. Uusimaalaisena äänestäisin Teemua, koska a) hän on useimmista asioista samaa mieltä kuin minä, b) hänet henkilökohtaisesti tuntien tiedän hänet epätavallisen korkeatasoiseksi henkilöksi. Teemu on Suomen Sisu ry:n puheenjohtaja ja pitkäaikainen vaikuttaja. Viimeisen vuoden aikana hän on ollut jossakin määrin julkisuudessa lähinnä Muhammed-pilapiirrosjupakan tiimoilta.

Omassa kokemuskentässäni Teemuun liittyy paljon superlatiiveja. Hän on, muun muassa, yksi diplomaattisimmista, säntillisimmistä ja epäitsekkäimmistä tuntemistani ihmisistä. Oikeaksi kokemiaan asioita edistäessään Teemu on pannut itsensä likoon tavalla, johon harva olisi valmis. Hän on edelleen poikkeuksellisen yleissivistynyt ihminen, jonka kanssa on vähintään elementaarisella tasolla mahdollista keskustella melkein mistä hyvänsä.

Teemu on samalla listalla perussuomalaisten todennäköisimmän ääniharavan, pj. Timo Soinin, kanssa. Tästä seuraten hänellä on hyvät mahdollisuudet imeytyä Soinin vanavedessä eduskuntaan, mikäli monikulttuurikriittiset kansalaiset keskittävät äänensä hänelle. Keskeistä on, että Teemu tulee listalla vähintään toiseksi. (Soinin selätys ei ehkä ole realistinen tavoite.)

Uudellamaalla on muitakin mukiinmeneviä ehdokkaita, eikä tämä suositus ole suunnattu heitä vastaan. Tosiasia kuitenkin on, että jos äänet jakautuvat, kukaan hyvistä tyypeistä ei mene läpi.

Locutus sum.